Vuoden vaihtumiseen on enää aikaa muutama tunti. Nyt voi yrittäjäkin
hyvillä mielin kääntää kalenterista uuden lehden, kun viimeiset vuoden 2013 liput
ja laput on sullottu kirjanpitäjälle lähtevään kuoreen. Vähän haikeaa, kun
sähköisen kalenterin aikakaudella ei enää tunne samanlaisen konkreettista uuden
alkua kuin ennen vanhaan uutta kalenterikirjaa korkatessa.
Millaisista
projekteista liput ja laput syntyivät? On hyvä pysähtyä pläräämään myös
projektikirjapitoa. Mitä on tehty ja onko jotain saatu aikaan?
Suurin osa vuoden työpanoksesta on mennyt erilaisiin
viestintäkoulutuksiin ja -valmennuksiin. Oman mausteensa kuntakoulutuksiin
antoi se, että kuntavaalien jälkeen useammassakin kunnassa havahduttiin kouluttamaan
uusia kuntapäättäjiä viestimään. Erityisen hyvänä pidin sitä, että vaalin
jälkeisiin koulutuksiin osallistui sekä päättäjiä että virkamiehiä. Näin syntyivät
edellytykset rakentavalle vuoropuhelulle, ja ainakin yhdessä viestintäosaamisella
terästetyssä kunnassa vaikutuskin näkyy: kunnan asioita käsiteltiin aiempaa
myönteisempään sävyyn ja viestintä muuttui aloitteellisemmaksi ja
ennakoivammaksi.
Melko monessa kalenterimerkissä luki kriisiviestintäsimulaatio. Hyvä näin, koska kriiseihin kannattaisi
useammankin organisaation panostaa. Ikäviltä caseilta ei tänäkään vuonna ole
säästytty. Varsin ikäviä TV-uutisia seuratessa koki myös ilon tunteita, kun
näki, miten hyvin kriiseihin kouluttautuneet pärjäsivät mediassa.
Vuoteen mahtui jälleen paljon viestinnän ammattilaisille
suunnattujen koulutusten toteuttamista. Oli hienoa nähdä, millaista
ammatillista kasvua ja oman identiteetin ”ylösrakentumista” koulutusohjelmien
aikana tapahtuu. Parhaiten kehitystä pystyy seuraavaan koulutusohjelmiin
liittyviä kehittämistöitä ohjatessa.
Yksi kiinnostavimmista viestintäkursseista oli Palmenian
kanssa toteutettu Suunnittele oman
yhteisösi viestintää. Kokonaisuus rakentui pitkälti monimuoto-opetuksen
varaan. Vaiheittain etenevällä polulla tutuksi tulivat erilaiset
nykytila-analyysit, viestinnän suunnittelu ja kehittämismenetelmät. Ja kaikkea
tätä tehtiin ”ihan oikeesti” ja ohjatusti. Oppipoika-kisälli-mestari-mallin
mukaan. Syntyi hienoja töitä, ja oli mahtavaa nähdä, miten kurssilaiset voimaantuivat
sisäisiksi viestintäkonsultiksi ja kehittäjiksi. Uusi kurssi alkaa keväällä
2014.
Kannattaa tulla mukaan!
Leimallista tälle vuodelle oli se, että yhä useammassa
organisaatiossa panostettiin omien viestintätiimien osaamisen kehittämiseen.
Yleensä haluttiin panostaa viestinnän suunnitteluosaamisen kehittämiseen. Kun suunnitteluosaaminen
paranee, viestintä saadaan organisaation strategiseen ytimeen.
Myös vuonna 2013 sain tehdä kiinnostavia strategiaprosessin
ohjauksia, pientä tutkimusprojektia jne. Varsin kiinnostavana työnä mieleeni
jäi viestinnän arviointijärjestelmän rakentamiseen liittyvä prosessinohjaus.
Näyttää siltä, että vihdoinkin viestinnältä on alettua entistä enemmän vaatia
tuloksellisuuden vai vaikutusten osoittamista. Ja se on hyvä asia. Siirtymä
tekemisestä vaikutuksiin on selvästi nähtävissä. En ole tästäkään asiasta
ilmeisesti turhaan liki kymmentä vuotta viestinnän ammattilaisten koulutuksissa
paasannut.
Tähtihetkiä –
oliko niitä? Oli. Kun firmamme ajattelutapaan liittyy vahvasti pitkäkestoisiin
vaikutuksiin tähtäävä toiminta, on ollut erittäin mukava seurata kahden vähän
pidemmän työyhteisöviestinnän kehittämishankkeen pidempikestoisia vaikutuksia.
Kuntaorganisaatiossa toteutetun viestintähankkeen ansioina pidettiin
mm. seuraavia asioita: lyhyet poissaolot vähentyivät ja työhyvinvointi
parantui, oivallettiin, että viestintä kuuluu jokaisen kuntatyöntekijän työhön,
pidetään säännöllisemmin palavereita ja niissä uskalletaan ja osataan ottaa
asiat puheeksi, sekaryhmissä työskentelyn ansiosta toisten työtä arvostetaan
enemmän, viestintä otetaan paremmin huomioon päätöksentekoprosesseissa ja
toiminta on muuttunut läpinäkyvämmäksi. (Ks. tarkemmin Telma 4/2013, s. 34–35.)
Samantyyppisiä vaikutuksia havaittiin valtionhallinnon organisaationkin
työyhteisöviestinnän hankkeessa, joka ulotettiin kattamaan koko henkilöstö. Ja
kas, prosessin jälkeen VM-baron työhyvinvointiosoittimet sojottavat mukavasti
ylöspäin.
Työ on selvästi tuottanut kasvua ja kehitystä. Viestintää
tehdään aiempaa osaavammin, ja hyvä viestintä näkyy parantuneena
työhyvinvointina. Minulla on siis ilo tehdä työtä, jolla on merkitystä ja
vaikutusta. Mieltäni lämmittikin kovasti, kun työni on arviointien lisäksi
muutoinkin noteerattu: Päijät-Häme valitsi minut vuoden 2013 aikuisohjaajaksi.
Tällä kiitoksella jaksan tehdä rakastamaani ohjaustyötä vielä pitkään.
Kasvoinko itse? Kun
väikkärin synnytystuskat olivat muutaman vuoden jälkeen unohtuneet,
uskaltauduin taas haastamaan itseäni ajattelemaan uudella tavalla. Päätin
kouluttautua business coachiksi ja sainkin joulukuun lopussa sertifikaatin
tassuun. Yllätyin, miten paljon aloinkin ajatella toisin. Aion myös
tulevaisuudessa toimia toisin. Saapa nähdä, mitä kaikkea uutta coachingin
maailma vielä minulle avaakaan.
Summa summarum:
tv:stä tutun tuomarin tavoin voisi todeta, että ”ei huono” (vuosi). Odotan
jännityksellä, mitä kaikkea vuosi 2014 tuo tullessa. Kalenterimerkkejäkin on jo
ihan mukavasti, mutta monta kiinnostavaa ja antoisaa projektia mahtuu vielä
Outlookin ”kalenterilehdille”.
- Helena
